Ukrainan sota on osoittanut Suomen vuosikymmenten aikana rakentaman vahvan oman puolustuskyvyn viisauden. Ennalta varautuen olemme ylläpitäneet yleistä asevelvollisuutta, Nato maihin nähden korkeaa puolustusbudjettia ja tehneet vuosien ajan välttämättömiä materiaalihankintoja, viimeksi F-35 -hävittäjät. Keskeinen osa varautumistamme on ollut myös monenkeskiseen kansainvälinen puolustusyhteistyö, reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustus kentän kouluttaminen sekä lainsäädännön uudistaminen, josta yhtenä esimerkkinä vuoden 2019 tiedustelulait.

Suomen uskottava puolustuskyky perustuu laajaan ja koulutettuun reserviin, jonka koulutusta on viimevuosina lisätty entisestään. Kertausharjoituksiin on kutsuttu tänä vuonna yhteensä 28 000 ja ensi vuonna noin 30 000 reserviläistä. Emme ole siis pelkästään hyvin varautuneita, vaan myös panostamme korkean osaamistason ylläpitämiseen.

Monelle onkin yllätys, että Suomen puolustuskyky on ollut korkeampi kuin juuri yhdenkään eurooppalaisen Nato-maan, pois lukien eurooppalaiset ydinasevallat, Ranska ja Iso-Britannia. Olemme Euroopan kärkimaa, vaikka emme ole vielä Naton jäseniä. Eduskunnassa teimme keväällä ensimmäisiä mietintöjä Suomen Nato-jäsenyydestä ja alustavaa aseman pohdintaa tulevana jäsenmaana. Monen mielessä on kysymys, mikä tulee olemaan Suomen rooli Naton jäsenenä, millaista lisä tukea meille pitäisi jäsenyydestä saada. Näitä asioita tullaan käsittelemään tulevaisuudessa tarkemmin, kunhan ensiksi Suomen jäsenhakemus on ratifioitu kaikissa Nato-jäsenmaissa.

Keskustelussa Suomen tulevasta Nato-jäsenyydestä on jäänyt liian pienelle huomiolle tulevaan jäsenyytemme vaikuttavat keskeiset faktat. Niistä keskeisimmän muodostaa mainitsemani Suomen puolustusvoimien korkea suhteellinen suorituskyky ja se, että puolustusbudjettimme ylittää jo nyt selkeästi Naton itseltään vaatiman kahden prosentin osuuden bruttokansantuotteesta. Suomi on esimerkki tuleville kumppanimaille, kuinka tärkeää on satsata omaan kansalliseen puolustukseen, osana liittokuntaa. Laajan pinta-alamme ja maantieteellisen asemamme johdosta tarvitsemme tulevaisuudessakin uskottavan kyvyn, oman maamme puolustuskyvyn varmistamiseksi.

Voikin sanoa, että Nato-jäsenyytemme suurin merkitys tulee olemaan 5. artiklan kollektiivinen puolustus. Materiaalin ja kykymme näkökulmasta Suomi on jo laittanut asiansa hyvään kuntoon ja kehittää sitä edelleen. Venäjän käymä raaka hyökkäyssota Ukrainassa on julma herätys myös eurooppalaisille Nato-maille. Todellisen eurooppalaisen suorituskyvyn rakentaminen kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Suomella on tässä Nato-maille paljon oppejaan annettavana, kunhan jäsenyytemme on viimeistä vaihetta myöten ratifioitu.

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 7.10.2022.