Vaalit on käyty ja kansanvalta on puhunut. Kiitos siitä kuuluu äänestäjille. Suomen suunta vaikuttaa kokoomuksen vaalivoiton myötä kääntyvän oikealle. Vallan uusjaossa riittää kuitenkin tekemistä. Jotta uusi pääministeri saadaan virkaansa, on vaaliretoriikan syytä väistyä sovittelutaidon ja parlamentarismin tieltä.

Seuraavat viikot näyttävät, millä kokoonpanolla ja miltä pohjalta Suomeen lähdetään rakentamaan uutta hallitusta. Myös SDP on valmis osallistumaan hallitusvastuuseen. SDP:n riveihinsä saavan joukkueen tulisi kuitenkin olla sellainen, joka edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää politiikkaa ja joka ei leikkaa ihmisten hyvinvoinnista, koulutuksesta tai sosiaaliturvasta.

Hallituksen muodostamisessa on kyse paljon muustakin kuin poliittisten linjausten yhteensovittamisesta. Hallitusneuvotteluissa mitataan ennen kaikkea puolueiden tahtotila ja valmius tehdä isojakin päätöksiä. Jos vaalien alla on tullut luvanneeksi liikoja, tulee vaalipuheiden lunastamisesta nopeasti tervanjuontia.

Vaalilupauksien pitäminen onkin helpompaa, kun puhuu mitä tekee ja tekee mitä puhuu. Äänestäjät kyllä huomaavat, jos julistukset bensan hinnan laskemisesta, sähkön hintakatoista ja terveyskeskusautoista osoittautuvat lähinnä populistisiksi heitoiksi. Hallituspaikkaa tavoittelevien kannattaa pitää mielessä, että äänestäjän kuluttajansuoja toteutuu politiikassa tulos tai ulos -periaatteella.

Seuraavalla hallituksella on paljon vastuullaan. Valtiojohdon tärkein tehtävä alkavalla hallituskaudella on edistää politiikkaa, jolla pystytään varmistamaan suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus.

SDP jakaa samalla huolen hyvinvointivaltion rahoituspohjan tulevaisuudesta. Seuraavan neljän vuoden aikana on tapahduttava edistystä talouskasvun vauhdittamiseksi, julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkasuhteen kääntämiseksi laskuun. Talouspolitiikan keinovalikoiman on kuitenkin säilyttävä sellaisena, että sopeutustoimet eivät aja hyvinvointivaltion palveluiden ja ihmisten toimeentulosta huolehtimisen ohi.

Suomen talous voi hyvin, kun suomalaiset voivat hyvin. Seuraavan hallitus on siksi syytä panostaa niin sotepalveluiden saatavuuteen, osaavan hoitohenkilöstön määrän lisäämiseen ja työhyvinvointiin, suomalaisten koulutus- ja osaamistason nostamiseen kuin työelämän toimivuuden ja pelisääntöjen vahvistamiseen.

Nato-Suomi ei voi tinkiä myöskään turvallisuudestaan. Puolustusmäärärahojen taso tulee pitää vähintään kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta ja Suomen tulee pysyä aktiivisena ja yhteistyökykyisenä niin puolustusliitto Naton uutena tulokkaana kuin Euroopan unionin jäsenenä.

Viimeinen vinkki uudelle hallitukselle on tämä: Julkisilta investoinneilta on edellytettävä kestävää kustannus-hyötysuhdetta. Veronmaksajien varoja ei toisin sanoen tule hassata Itäradan kaltaisiin ikuisuushankkeisiin. Sen sijaan esimerkiksi ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen panostaminen aina esikoulusta korkeakouluihin on myös Päijät-Hämeen tulevaisuuden kannalta nyt kynnyskysymys.

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 23.4.