Hyvät kuulijat,

Lahden kaupungin puolesta minulla ilo ja suuri kunnia tuoda onnittelutervehdys tänne Päijät-Hämeen omaishoitajien  ja läheisten 20-vuotisjuhlaan, teille kaikille. Koen suurta kunnioitusta omaishoitotyötä kohtaan, koskien niin teitä, jotka osallistutte omaisenne tai läheisenne auttamiseen, kuin teitä, joiden arjessa läheiseltänne saama hoiva on läsnä. Haluan välittää teille kaikille lämpimät onnittelut tästä merkkipäivästä!

Hyvät ystävät,

Omaishoidon ja omaishoitotyön merkityksen mittakaava on vaikuttava. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sopimusomaishoitajan hoidettavana oli vuonna 2017 yhteensä noin 48 000 henkilöä, mutta läheisensä hoidettavana olevien määrä on huomattavasti suurempi. Laajemmin tarkasteltuna edelleen arvioidaan, että maassamme läheisensä auttamiseen merkittävässä määrin osallistuu 300 000:sta jopa miljoonaan henkilöä. On sanomattakin selvää, että omaishoitotyön merkitys syntymättömien kustannusten osalta lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa vuosittain.

Kuitenkaan omaishoitotyön arvo ei ole mitattavissa vain talouden mittareilla, sillä puntarin toisessa päässä painavat ennen kaikkea inhimilliset arvot. Nämä jäävät liian usein meidän poliitikkojen puheissa ja teoissa liian vähälle huomiolle. Asioita perustellaan rahalla, vaikka vaikuttavuus tulisi olla ytimessä kun resursseja jaetaan.

Omaishoitotyön merkityksen ja arvon mittana tulisikin ensisijaisesti nähdä kansalaisten toisilleen antaman tuen ja konkreettisen avustustyön aikaansaama hyvinvointi. Talkootyöksi tätä ei tule laskea,  sillä omaishoitajana toimiminen on täysimääräistä työtä tämän kaikissa merkityksissä. Tämä työ vaatii tekijältään paljon, monen asian osaamista.

Omaishoitajaksi tai hoidettavaksi, voi joutua meistä kuka tahansa. Se ei useinkaan ole oma valinta. Elämä ei välttämättä ole mennyt tai mene niin kuin piti tai itse toivoi. Lähipiirinsä hoivaan osallistuminen asettaa tilanteet uuteen valoon. Elämä menee usein uusiksi, alkaa uusi erilainen elämänvaihe. Hyvän elämän edellytyksien turvaamiseksi on omaishoidon merkitys korvaamaton.

Hyvät kuulijat,

Nykyisellään omaishoidon tuen piiriin pääsemisen kriteerit vaihtelevat suuresti kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä. Tämä asettaa kansalaiset kohtuuttoman epätasa-arvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen.

Tämän valossa olen erityisen huolestunut nähdessäni läheltä sen, kuinka nykyisellään meillä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella omaishoidontuen piiriin pääseminen on muuta maata vaikeampaan. Olen pidemmän aikaa esittänyt tätä epäkohtaa korjattavaksi, sillä terveydenhuollon- ja hoitopalveluiden tarpeen kasvaessa on samanaikaisesti varmistettava, että palveluketjut toimivat kokonaisuutena.

Meillä Päijät-Hämeessä tulisi helpottaa omaishoidon piiriin pääsyä laskemalla tuen kriteereitä, ja laajentaa omaishoidon tuen yksikköä tukemaan omaishoitajien työtä nykyistä laajemmin. Samalla lisäisimme vaihtoehtoja laitoshoidolle, ja näin vapautaisimme paikkaresursseja muuhun käyttöön.

Myös meillä Päijät-Hämeessä omaishoidon merkitys kasvaa. Päijät-Hämeen maakunta lukeutuu maamme ikääntyneimpiin. Läheisensä hoidettavana on toki monia eri ikäryhmiä, mutta erityisesti ikääntyneiden ihmisten kohdalla tarve tulevaisuudessa entisestään korostuu.

Hyvät ystävät,

Omaishoitajaa ei tule jättää yksin, joten tarvitsemme rahan ja palveluiden lisäksi myös läsnäoloa ja kestävää pitkän tähtäimen kehitystyötä. Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmä; niin kuntien terveyspalveluista erikoissairaanhoitopiireihin, ovat maailmankin mittakaavassa kärkijoukossa palveluiden järjestämisen osalta. Mutta tyytyväisiä ei tule olla nykyiseenkään tilanteeseen, sillä korjattavia asioita riittää.
Keskeisin haasteista liittyy mielestäni järjestelmän johtamiseen.

Itselläni on kokemusta reilun vuosikymmenen takaa tilanteesta, jossa erikoissairaanhoidon piirissä makuutettiin hoidettavia ihmisiä keskussairaalan käytävillä, eivätkä sen aikaiset johtavat viranhaltijat osanneet ongelmaa ratkaista. Lopulta tähänkin ongelmaan löytyy ratkaisu uuden onnistuneen rekrytoinnin kautta avautuneilla näkökulmilla.

Annoin asianomaiselle virkamiehelle jo tuolloin kiitosta, ja oli ilahduttava nähdä, kuinka uusilla toimintatavoilla pystyttiin helpottamaan asiakkaiden palveluiden piiriin pääsyä ja nostaa palvelun laatua. Makuuttaminen käytävillä lopetettiin ja palveluita joustavoitettiin potilaiden näkökulmasta. Samassa yhteydessä tuolloinen sairaanhoitopiiri saattoi käyttää säästetyt miljoonat eurot muiden palveluiden turvaamiseen. Kyse oli ainoastaan uudesta toimintatavasta.

Hyvät kuulijat,

Omaishoidon kehittäminen vaatisi samanlaista järjestelmäharppausta, sillä pelkän omaishoidontuen piiriin pääsyyn helpottamisen ja taloudellisten panosten lisäksi tarvitaan toimintatapojen muuttamista. Edelleenkin tänä päivänä omaishoitajille annettava asiantuntija-apu ja tuki omaishoidon tehtävissä on aivan liian sirpaloitunutta.

Omaishoitajalta vaaditaan kohtuuttomankin laajaa tuntemusta monisyisestä palvelukentästä, ja omaishoitajan arjessa jääkaapin oven täyttävät usein lukuisat puhelinnumerot eri palveluihin. Pitäisin hyvänä, jos omaishoidon roolia lisäämisen yhteydessä ei korjattaisi ainoastaan rahalla, vaan rakennettaisiin järjestelmään yhden numeron, neuvota- ja palvelukokonaisuus, jonka kautta omaishoitaja voisi asioida. Omaishoidon työ on jo itsessään aikaa vievää, eikä liioin sidottu työaikoihin, joten keskitetymmälle tuelle olisi selkeästi tilausta.

Julkisten palveluiden tehtävät vaativat jatkuvaa kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä nykyisen valtiotason uudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää enemmän resursseja ja painopistettä terveyden sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Tässä yhteydessä tulee kiinnittää huolta myös pitkäaikaissairaiden hoivan ja hoidon laatuun sekä hoidon pääsyn edistämiseen. Meiltä päättäjiltä muutos vaati määrätietoisuutta, mutta yhtälailla sydäntä ja kykyä kuunnella herkällä korvalla.

Minulle tämä on tarkoittanut omaishoidon osalta sitä, että olen saanut aikanaan itse toimita oman vanhempani omaishoitajana, tämän kokemuksen jälkeen olen saanut tutustua omaishoitajien arkeen laajemminkin. Tässä yhteydessä haluaan kiittää Päijät-Hämeen omaishoitajien ja läheisten toiminnanjohtajaa ja muutamia teistä, hyvät ystävät, joiden arkeen olen saanut eri yhteyksissä tutustua.

Hyvät kuulijat,

Usein politiikassa kuulen tarjottavan helppoja ratkaisuja vaikeisiin asioihin, vaikka isot asiat vaativat pitkäaikaista huomiota ja vaihtoehtojen etsintää, joka on tehtävä palveluita käyttäviä kuuntelemalla ja tukeutumalla laajaan asiantuntijatietoon. Muistan itsekin ajan, lähes 25 vuotta sitten tullessani politiikkaan, jolloin asiat tuntuivat usein olevan helpostikin korjattavissa. Matkan varrella kuitenkin vakavuus haasteisiin suhteutumisessa on lisääntynyt ja nöyryys asioiden ja ihmisten edessä kasvanut.

Haluan tässä yhteydessä lainata kesällä Yle Suomen radio-ohjelmassa kuulemaani ja korkealla arvostamani lääkäri ja arkkiatri Risto Pelkosta, joka kiteytti tämän itsellenikin tutun huomion erinomaisella tavalla, todeten pitkän lääkäriuransa alkuvaiheista seuraavaa:

”Vaikka minut oli ladattu täyteen koulun oppeja, olin hyvin epävarma omien voimieni suhteen. Vasta paljon myöhemmin oivalsin, että epävarmuus on varmuutta ja varmuus epävarmuutta.”

Tämä arkkiatrin toteamus kiteyttää elämässä opittua oivallisena tavalla. Me kaikki koemme elämässä epävarmuutta. Toisiamme tukemalla ja toisiltamme oppimalla voimme nostaa omaishoitotyön laatua ja edellytyksiä.

Itse haluan tässä esittää vielä suuret kiitokset teille kaikille, joiden kanssa olen saanut toimia näiden vuosien aikana, ja onnitella yhdistystä merkkipäivänään. Erityisesti haluan kiittää niin teitä omaishoitajia kuin teitä, joiden arjessa läheisen tuoma hoiva on läsnä, siitä elämänkokemuksesta, jota olette myös minulle tarjonneet, sekä arvokkaasta työstä, jota yhdessä teette.

Näillä sanoilla toivotan teille kaikille hyvää loppuvuotta ja lähestyvää talvenaikaa!

Mika Kari
kansanedustaja

Pin It on Pinterest