Päijät-Hämeessä on kolme tulevaisuutemme kannalta keskeistä aluetta, joissa alkaneen vuosikymmenen aikana tulee onnistua nykyistä paremmin: sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen nykyistä kestävämmällä tavalla, laadukkaiden koulutuspalveluiden takaaminen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, sekä parempi johtaminen ja kuntien hallinnon rakenteiden uudistaminen. Tavoitteeksi tulee asettaa maakunnan asukkaiden palveluiden laadun parantaminen nykyisen yli vuosikymmenen jatkuneen näivettymisen sijaan.

On inhimillistä, että muutos usein nähdään uhkana, vaikka nykytilaankaan ei olla tyytyväisiä. Onkin ollut rohkaisevaa huomata, kuinka keskustelu tulevaisuuden Päijät-Hämeestä ja sen palveluista on jatkunut tiiviinä alueemme lehtien yleisönosasto- ja uutispalstoilla. Päijät-Hämeen liiton teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan työikäisten määrän ennustetaan laskevan maakunnassa 9% ja alle 12-vuotiaiden määrän 5900 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Väestön väheneminen ja ikärakenteen muutokset tekevät sopeuttamistoimet välttämättömäksi, jotta voimme varmistaa kuntapalveluiden tuottamisen ja rahoittamisen myös seuraavalla vuosikymmenellä.

Suomen kunnat ovat painineet talousongelmien kanssa jo toistakymmentä vuotta. Yksityisten palvelutuottajien on odotettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa helpottavan julkisen toimijan kohtaamia paineita. Pienten ja ketterien sote-yritysten sijaan ulkoistamisten myötä on tapahtunut yrityskauppojen kirjo, jonka lopputulemana maamme yksityistä palvelutuotantoa hallitsee lähinnä kaksi terveysalan jättiä. Esimerkkinä näistä toisen, Mehiläisen, pääomistaja on CVC Capital Partners—monikansallinen pääomasijoitusyhtiö, jonka edunsaajana on veronmaksajien sijaan yksityinen voitontavoittelu. Kuinka julkisille toimijoille, joiden toiminnassa riittää menojen ja tulojen tasapaino, voi käydä näin samaan aikaan, kun yksityiselle sektorille jää varaa jakaa omistajilleen toiminnasta merkittävää voittoa?

Suomessa valtiolla on monopoli terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntötyöhön ja kunnilla demokraattiseen päätöksentekoon. Lisäksi valtiolla, kunnilla ja kuntayhtymillä on käytössään ylimmän johdon virkamiesten asiantuntijuus. Onkin aiheellista kysyä, miksi kunnat ja valtio eivät ole yhteistyössään onnistuneet nykyistä paremmin, vaan ovat ajautuneet selkä seinää vasten markkinavoimien edessä.

Meillä PHHYKY:n ensimmäiset vuodet ovat olleet talouden ja toiminnan näkökulmasta pitkälti epäonnistuneita. Kovimman taakan tästä on kantanut henkilökunta, joka on tilanteesta huolimatta osaamisellaan turvannut päijäthämäläisten terveyspalvelut. Nyt kun julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan HYKY on suunnittelemassa ulkoistavansa osan palvelutuotannostaan uudelle yhteisyritykselle, on välttämätöntä saada selvitystyöhön mukaan henkilöstön edustajia HYKY:n johdon lisäksi. Henkilöstöllä on osaaminen ja kokemus, ja kyse on myös heidän työehdoistaan. Muutoksessa tarvitaan yhdessä tekemisen tahtotila, eikä siihen riitä henkilöstön muistaminen vain juhlapuheissa.

Ongelmat HYKY:ssä ovat olleet pitkään tiedossa, ja on selvää, ettei näiden korjaaminenkaan tapahdu pelkästään HYKY:n johdon esityksellä siirtää palveluita yhteisyritykseen. Siitä huolimatta pidän hyvänä, että vaihtoehtoja selvitetään etsiessämme ulospääsyä tilanteesta, johon epäonnistuneilla päätöksillä ja johtamisella on ajauduttu. Samaan aikaan maamme nykyisen hallituksen tulisi mahdollisimman nopeasti saada valmiiksi oma ehdotuksensa sote-palveluiden valtakunnallisesta järjestämisestä, jottemme tekisi turhaa työtä paikallisten suunnitelmien kanssa.

Hyvää uutta vuosikymmentä!

Mika Kari
kansanedustaja ja Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 18.1.2020 sekä Seutuneloset ja Uusi Lahti -lehdissä 22.1.2020.

Pin It on Pinterest