Päijät-Hämeen maakunnassa muutaman vuoden ajan yhteistyössä tehty sote-uudistuksen valmistelu on tältä erää pysähtynyt. Vaikka valtakunnallinen uudistus jälleen kaatuikin, ei sote-uudistuksen tarve ole kadonnut. Samat ongelmat, joita on jo vuosia yritetty ratkoa eri malleilla, ovat edelleen olemassa. Kenties entistä konkreettisempina ja hankalampina kuin aiemmin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa, laadussa ja yhdenvertaisuudessa on monia ongelmia ja alueellisia eroja kautta maan. Erityisesti ongelmat koskevat perustason palveluja. Selvää on, että painopistettä on siirrettävä vahvemmin ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin.

Maakunnallisesti sote-uudistuksen valmistelutyön keskeiset opit ovat selvät. Tarvitsemme pian muutosta ohjaavaa lainsäädäntöä ja juridisen päätösvallan omaavan poliittisen tahon tekemään päätöksiä valmisteluprosessin jatkosta. Lisäksi tarvitaan taloudellisia resursseja ja ohjausta valmistelulle ja vuoropuhelulle kuntien kanssa. Jo nyt valmistelussa kertynyt tietotaito ja osaaminen eivät onneksi mene hukkaan, vaan ovat käytettävissä myös tulevaisuudessa.

Katseet kääntyvätkin nyt seuraavalle vaalikaudelle. Millaisista asetelmista sotea lähdetään viemään eteenpäin uuden eduskunnan voimin? Edellisillä kierroksilla uudistus on kompastunut hallintomallilähtöisyyteen, perustuslakiin ja epärealistisiin aikatauluihin.

Olemme Päijät-Hämeessä hyvin tietoisia palvelujen integraation välttämättömyyden sekä digitalisaation ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksista. Valmistelu tarvitsee valtion rahoitusta jatkossakin, jotta kehitystyötä voidaan jatkaa keskeytyksettä myös seuraavien sote-uudistusta ohjaavien linjausten tullessa. Vuoropuhelu ja verkostoyhteistyö kuntien, maakuntien, ministeriöiden valmistelijoiden ja poliittisen johdon kanssa on välttämätöntä.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari (sd)
Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok)