Puolustusvoimissa on alkusyksystä aloitettu asevelvollisuuslain mukaisten kutsuntojen järjestäminen. Eri puolilla Suomea kutsuntoihin osallistuu tänä vuonna 18 vuotta täyttävien nuorten miesten ikäluokka. Kutsunnoissa arvioidaan nuoren palveluskelpoisuus ja ratkaistaan tuleva palveluspaikka ja -ajankohta.

Kutsunnat ovat monella tapaa merkityksellinen ja mieleenpainuva tapahtuma. Kukin sukupolvi vuorollaan astelee kutsuntalautakunnan eteen ja liittyy siten osaksi ylisukupolvista jatkumoa. Yhteiskunnan näkökulmasta kutsunnat ovat viimeinen hetki, kun valtiovalta vielä tavoittaa koko miespuolisen ikäluokan.

Tästä syystä järjestävänä tahona puolustusvoimat on kutsunut mukaan miehille pakollisiin kutsuntoihin myös kunnallisen nuorisotyön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset palveluineen. Näin tuen tarpeessa olevat nuoret voidaan tarvittaessa ohjata sujuvasti ennaltaehkäisevien tai korjaavien palveluiden piiriin.

Kutsunnat ovat siten osa yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka läpi yksikään nuori ei saa joutua putoamaan.

Kutsunnat ovat nostaneet viime päivinä otsikoihin myös asepalveluksen suorittavien varusmiesten kunnon romahtamisen. Puolustusvoimien omien tilastojen mukaan vuonna 2019 palveluksensa suorittaneet miehet juoksivat ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa Cooperin testissä keskimäärin alle 2 400 metrin matkan.

Muutos varusmiesten juoksukunnon heikentymisessä on hätkähdyttävä, kun sitä peilaa lukuihin muutaman vuosikymmenen takaa. Vielä vuonna 1980 Cooperin testissä keskimääräinen juostu matka oli 2 700 metriä. Lisäksi varusmiesten keskipaino on vain noussut, mikä tukee käsitystä nuorten miesten kunnon laskusta.

Puolustusvoimien raportoimia tuloksia varusmiesten kunnon romahtamisesta ei voida sivuuttaa olankohautuksella. Kyse on paitsi nuorten miesten hyvinvoinnin ja terveyden kriisistä, myös aidosta uhasta maanpuolustukselle. Koko Suomen uskottava puolustaminen edellyttää paitsi laajaa myös tervettä reserviä.

Heikko kunto nakertaa pohjaa reservin sodanajan toimintakyvyltä. Asevelvollisten tulee tosipaikan edessä pystyä puolustamaan maata vaikeissakin olosuhteissa, pitkiäkin aikoja. Kun reservin psyykkinen ja fyysinen kunto on korkealla, uskottavan maanpuolustuksen järjestämiseen on niin ikään paremmat edellytykset.

Vastuuta nuorten miesten kunnon heikentymisestä ei pidä sysätä vain nuorille itselleen. Paljon vartioina on muu ympäröivä yhteiskunta perheistä koulumaailmaan ja poliittisiin päättäjiin. Mitä pitäisi tapahtua esimerkiksi koululiikunnassa, jotta yhä useammassa nuoressa syttyisi kipinä liikunnan harrastamiseen?

Puolustusvoimat on lisännyt liikuntaneuvontaa osana kutsuntoja ja kannustaa muutenkin nuoria kohentamaan kuntoaan ennen palveluksen aloittamista. Viime vuosien kehityksen valossa tämä ei kuitenkaan näytä riittävän. Siksi tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta huono kehitys saadaan käännettyä.

Korostan tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle siitä, miten nuorten hyvinvoinnissa ja terveydessä saataisiin tapahtumaan käänne. Kyse ei ole vain maanpuolustuksellisesta kysymyksestä. Kunnon ja terveyden heikentyminen heijastelee myös nuorten myöhempään elämään ja kaikille yhteiskunnan aloille.

Eikä kyse ole vain varusmiespalveluksen suorittavista miehistä. Samainen liikkumattomuuden ongelma koskettaa myös naisia ja niitä miehiä, jotka suorittavat palveluksensa jollakin vaihtoehtoisella tavalla.

Monenlaisia parlamentaarisia komiteoita ja työryhmiä on viime vuosina perustettu suomalaisen maanpuolustuksen kehittämiseksi. Mutta olisiko nyt aika koota oma työryhmä pohtimaan sitä, miten palvelukseen astuvien nuorten miesten kunto saataisiin jälleen paremmalle kehitysuralle? Mielestäni olisi.

Mika Kari, kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen.

Julkaistu Itä-Häme-lehdessä 11.9.2020

Pin It on Pinterest