Olen saanut kohta kaksikymmentä vuotta olla eri tehtävissä kehittämässä kotikaupunkiani Lahtea, edistää maakuntahallituksen puheenjohtajana Päijät-Hämeen kuntien yhteistyötä ja toimia kansanedustajana eduskunnassa. Tähän ajanjaksoon on mahtunut lukuisia paikallisia ja valtakunnallisia uudistushankkeita. On ollut rohkeutta tarttua ongelmiin ja kantaa vastuuta yhteisestä tulevaisuudestamme. Nyt vauhti on kuitenkin hiipumassa, vaikka tarve uudistuksille on suurempi kuin vuosikymmeniin.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan seuraavina vuosikymmeninä Suomen asukasluvun lasku jatkuu, ja väki vähenee myös Päijät-Hämeessä. Tämä on nostettu aiheesta isoksi uutiseksi, vaikka meidän päättäjien tiedossa kehitys on ollut jo vuosia. Nykyisellään Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Ikävä tosiasia, jonka edessä moni kuntapäättäjä on joutunut äänestämään lähikoulun lakkauttamisen puolesta.
Politiikkojen tulee päätöksillään turvata palveluiden saanti ja elinvoima myös tulevaisuudessa. Päijät-Hämeessäkin on pyritty tekemään uudistuksia, kuten selvitelty ja toteutettu kuntaliitoksia, sekä käynnistetty hankkeita, joista kuntalaisille näkyvin on ollut Hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY). Valtakunnallisten sote-uudistusten yritysten jälkeen julkisen ja yksityisen sektorin kykyä tuottaa ja kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan kiperästi. Aika on mennyt selvityksiin ja todelliset uudistukset ovat olleet jäässä vuosia.
Sama on ollut nähtävissä omassa PHHYKY:ssämme. On ymmärrettävää, että useamman kunnan järjestämien sote-palveluiden yhteensovittaminen ei ole ollut helppoa, mutta näin jälkeenpäin voi sanoa, että PHHYKY:n perustamisen ja johtamisen yhteydessä tehtiin isoja virheitä, joita nyt kuntien yhteistoiminnassa joudutaan paikkaamaan.
Korjausliikkeelle on ollut kiireesti tarvetta, mutta valitettavasti päättäjät näyttävät päässeen ongelmiin käsiksi vasta niiden kasvettua kymmenien miljoonien eurojen alijäämäksi ja johtamisen halvaantumiseksi. Tämä ei ole ollut pelkästään kuntayhtymän epäonnistuminen, vaan yhtä lailla omistajakunnat Lahti etunenässä, voivat katsoa itseään peiliin. Vaikka kuntayhtymään on jäänyt rutkasti kehitettävää, on tärkeä muistaa, että itse henkilöstö on suoriutunut haastavassa tilanteessa hämmästyttävän hyvin.
PHHYKY:n epäonnistuminen osoittaa ennen kaikkea sen, että maakuntamme tulevaisuutta tulee rakentaa yhdessä. Ikääntymisen myötä nousevan palvelutarpeen kustannukset ja koulutukseen vaadittavat panostukset uhkaavat hukkua kuntiemme talousvaikeuksiin, eikä tämä lupaa hyvää sirpaleisen kuntakentän mahdollisuuksille turvata kansalaisille tärkeitä palveluita tulevina vuosina.
Tänä päivänä kilpa elinvoimaisista asuinpaikoista käydään maamme eri alueiden, ei kuntien, välillä. Olisiko myös Päijät-Hämeessä tarpeen katsoa palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa laajempana maakunnan kokoisena kuntana, jonka alle koottaisiin nykyistä laadukkaammat ja lähellä kuntalaisia olevat palvelut? Tätä olin mukana esittämässä Etelä-Suomen Sanomissa jo kymmenen vuotta sitten, kollegojen kanssa yli puoluerajojen. Myös Hollolan kunnanvaltuusto kannatti tätä.
Pelkät kuntaliitokset eivät sellaisenaan ratkaise palveluiden järjestämistä ja laatua, mutta esimerkiksi sote-palveluiden kohdalla antavat selkeämmän vastuun järjestäjälle ja kuntalaisille julkisen valitusosoitteen moniomisteisen, kasvottoman kuntayhtymän sijaan.
Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtajana haluan osaltani kannustaa kuntapäättäjä kollegoitani avoimuuteen ja rohkeuteen kehittämissä. Muutosta emme tee itseämme varten, vaan eri-ikäisiä ja erilaisia palveluita tarvitseville ihmisille, huomisen tarpeita varten.
Mika Kari
kansanedustaja ja Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja
Julkaistu Seutuneloset ja Uusi Lahti -lehdissä 13.11.2019.
Viimeisimmät kommentit