Uutiset hoivayhtiö Esperi Caren törkeistä laiminlyönneistä puhuvat karua kieltä vanhustenhoidon nykytilasta. Viime päivien paljastukset yksityisten palveluntuottajien toiminnasta ovat jäävuoren huippu niistä vanhustenhoidon ongelmista, jotka suomalainen yhteiskunta on liian pitkään epäonnistunut ratkaisemaan. Kyse on samoista puutteista, joista hoitotyöntekijät, palveluita käyttävät asiakkaat ja heidän omaisensa ovat puhuneet jo vuosien ajan.

Sivistyksemme mitta on siinä, miten pidämme huolta vanhemmistamme ja isovanhemmista. Esiin tulleiden laiminlyöntien jälkeen pelkkä epäkohtien toteaminen ei riitä. Laajan kansaiskeskustelun vanhustenhoidon ongelmista on johdettava toimenpiteisiin, joilla todellisiin ongelmiin puututaan. Puheiden lisäksi tarvitaan myös tekoja, jotta jokaiselle ikäihmiselle toteutuisi oikeus hyvään hoitoon ja arvokkaaseen vanhuuteen. Tämän olemme maamme rakentaneille sukupolville velkaa.

Moni vanhustenhoidon ongelma juontaa juurensa hoitohenkilökunnan määrän vähäisyyteen. Työtä tekeviä käsipareja on yksinkertaisesti liian vähän. Tunnollinen hoitohenkilökunta tekee parhaansa vaikeassa tilanteessa, jossa hoitoyhteisön työkuorma voi yksittäisen työntekijän kohdalla kasvaa kohtuuttoman suureksi. Vanhustenhoidon ongelmien korjaaminen on siksi syytä aloittaa hoitohenkilökunnan määrän tuntuvalla kasvattamisella.

SDP esitti jo viime vaalikaudella hallitusvastuussa sitovan hoitajamitoituksen kirjoittamista lakiin. Tällä hetkellä mitoitukset ovat vain suosituksia. Valitettavasti nykyinen valtiovarainministeripuolue kokoomus asettui tuolloin poikkiteloin ja esti tavoitteen toteuttamisen. Vain sitovan hoitajamitoituksen lakiin kirjoittamalla voimme osin varmistua siitä, että hoitoyhteisöissä jokaista asiakasta kohden on riittävä määrä henkilöstöä.

Kuluvalla viikolla myös hallituspuolue keskusta tuli asiassa SDP:n linjoille. Lähes parlamentaarisen yhteisymmärryksen vallitessa on käsittämätöntä, että kokoomus edelleen seisoo riittävän henkilöstön määrän turvaamisen tiellä. Kaikki edellytykset asian kuntoon laittamiselle ovat olemassa vielä päättyvällä vaalikaudella. Mikäli nykyinen hallitus ei sitovaa hoitajamitoitusta lainsäädäntöön saa kirjoitettua, on tulevan hallituksen se tehtävä.

Yksityisten hoivayhtiöiden toiminnan puutteet antavat lisää aihetta epäillä hallituksen sote-uudistuksen markkinamallin järkevyyttä. Hallitus on sote-uudistuksellaan avaamassa nykyisin pääosin julkisen sektorin vastuulla olevia palveluita laajemmin kilpailulle. Ratkaisua vanhustenhoidon puutteisiin ei nyt esitetystä sote-mallista saa tekemälläkään.

Markkinoiden avautuminen paitsi pirstoisi nykyistä palvelujärjestelmää, myös vaikeuttaisi merkittävästi vanhustenhoidon valvontaa. Jo nyt on tunnistettu, että omavalvonta ja niukasti rahoitettu viranomaisvalvonta eivät tuota riittäviä tuloksia. Viime päivien tapahtumat ovat viimeinen herätys siihen todellisuuteen, johon hallituksen sote-uudistus voi Suomen viedä.

Mika Kari
kansanedustaja (sd.)