Suomen kesä on parhaillaan kauneimmillaan, juhannus häämöttää jo nurkan takana. Samaan aikaan käydään maailmalla neuvotteluja, jotka johtavat meilläkin merkittäviin taloudellisiin ponnistuksiin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Juhannuksen jälkeisellä viikolla järjestetään Naton huippukokous Haagissa. Päätöksiä pohjustettiin viime viikolla Naton puolustusministerikokouksessa Brysselissä, missä hyväksyttiin Naton suorituskykytavoitteet. Haagissa on tarkoitus päättää myös puolustusbudjettitavoitteen nostamisesta. Päätökset perustuvat Naton puolustussuunnitteluun ja uhka-arvioon muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Kuten Naton vuoden 2022 strategisessa konseptissa todetaan, Venäjä on liittolaisten turvallisuuden merkittävin ja suorin uhka.
Yhdysvaltojen tavoitteena on jo vuosikymmeniä ollut, että Eurooppa ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Hyvin suurella varmuudella voidaan ennakoida, kuten Naton pääsihteeri Mark Ruttekin esittää, että puolustusbudjettitavoite tulee nousemaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin alun perin ajamaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan varsinaisen kovan puolustuksen tavoite olisi 3,5 ja muiden liitännäismenojen, kuten sotilaallisen liikkuvuuden ja kyberturvallisuuden, 1,5 prosenttia.
Suomi on sitoutunut täyttämään Naton tavoitteen. Kannaltamme on tärkeää, että myös muut liittolaiset tekevät samoin ja aidosti edistävät liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistamista. Tämä myös sitouttaa Yhdysvaltoja pysymään Natossa.
Tavoitetason nosto tarkoittaa Suomellekin merkittäviä lisäpanostuksia. Tällä tavoitetasolla puolustusmenoja tulisi nostaa kuluvaan vuoteen verrattuna arviolta yli 4 miljardia euroa. Summa riippuu tavoitevuodesta ja bkt-kehityksestä. Kyseessä on valtiontaloudelle valtava haaste, johon tulee yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken hakea ratkaisuja.
Positiivista on, että Suomi vältti EU:n alijäämämenettelyn. Komissio myönsi Suomelle poikkeuslausekkeen, jonka mukaan kasvaneita puolustusmenoja ei huomioida vuosien 2025–2028 alijäämien laskennassa. Tämä on myös EU:lta viesti jäsenmaille siitä, ettei tarpeellisia puolustusinvestointeja tule tehdä muun yhteiskunnan ja arjen kustannuksella.
Puolustusvaliokunnassa saimme hiljattain valmiiksi mietintömme puolustusselonteosta, jonka toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön vaatimuksia. Selonteko katsoo pitkälle tulevaan ja antaa hyvät eväät Suomen puolustuskyvyn kehittämiselle osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Erityisesti Nato-kysymyksissä on tärkeää huolehtia eduskunnan, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin saumattomasta yhteistyöstä ja tiedonkulusta.
Investoinnit puolustuksemme vahvistamiseksi ovat vallitsevassa tilanteessa tarpeellisia. Samalla meidän tulee huolehtia hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja kansalaisille tärkeistä palveluista. Tätä myös puolustusinvestoinneilla turvataan. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeintä.
Mika Kari
Kansanedustaja (sd.), Lahti
Puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 15.6.2025
Viimeisimmät kommentit