Itäradasta on muodostunut Itä-Suomen päättäjille periaatteellisella tasolla tärkeä hanke. Lentorata–Porvoo–Kouvola-linjausta on myyty koko itäisen Suomen yhteyksiä parantavana ratkaisuna. Kun joukko Itä-Suomen kuntia ja kaupunkeja ovat vielä radan hankeyhtiössä mukana sen omistajaosakkaina, on ymmärrettävää, että Itäradasta puhuttaessa ovat tunteet pinnassa.
Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa: nyt kaavaillussa muodossaan Itärata olisi valtavan kallis. Reilun sadan kilometrin radan rakentaminen Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson läpi tulisi alustavan arvion mukaan maksamaan lähemmäs 2 miljardia euroa. Uuden linjauksen tuoma lyhennys matka-aikoihin olisi silti parhaimmillaankin vain joitakin minuutteja. Aikana, jolloin Suomi velkaantuu ja menoeriä riittää, olisi Itärata kansantalouden kantokykyyn suhteutettuna siksi kestämätön menoerä.
Itäradan kohtalo on joka tapauksessa siirtymässä hamaan tulevaisuuteen. Rataa koskevan selvitystyön valmistumisessa kestänee vielä vuosia. Hankkeen taloudelliset ja toiminnalliset perusteet näyttävät jo nyt vähintäänkin kyseenalaisille. Eri tahojen kanssa käymieni keskustelujen myötä olenkin tullut siihen lopputulokseen, että Itärata ei tule koskaan toteutumaan esitetyn kaltaisena. Hanke tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.
Olen itse lähes 20 vuoden ajan toiminut Päijät-Hämeen alueen liikennehankkeiden edistämiseksi eri luottamustehtävissä. Itärataa olen kuitenkin vastustanut ennen kaikkea siitä syystä, että se ei tulisi palvelemaan Suomen etua laajemmin tarkasteltuna. Tätä viestiä on meidän päijäthämäläisten toimesta viety niin eduskunnalle, hallitukselle kuin ratahankkeista vastaavalle liikenne- ja viestintäministeriölle.
Sen sijaan, että kaadettaisiin miljardeja uusiin ratayhteyksiin vailla näyttöä investointien tosiasiallisesta hyödystä, tulisi nyt kiireesti panostaa nykyisen rataverkon välityskyvyn kehittämiseen ja katsoa raideliikenteen kehittämismahdollisuuksia koko Suomen osalta. Tarkoituksena ei – puolin ja toisin – siis ole jarruttaa muiden alueiden edunvalvontaa, vaan päinvastoin edistää kansakunnan yhteisten varojen kestävää käyttöä kaikkien suomalaisten eduksi.
Myöskään Itä-Suomen raideyhteyksien kehittämiseen aina Kainuuseen saakka ei tarvita Itäradan hintalapun veroista työmaata. Jo nyt käynnissä olevat Karjalan radan kunnostustyöt tulevat lisäämään rataverkon välityskykyä. Itärataa koskevien suunnitelmien roikottamisesta ei saa muodostua estettä nykyisen rataverkon vaatimien investointien toteuttamiseen.
Seuraavan hallituksen tulisi jo tänä keväänä hallitusohjelmaa valmistellessaan luoda pitkän tähtäimen suunnitelma Suomen liikennejärjestelmän laittamiseksi ajanmukaiseen kuntoon. Hetkeäkään ei tulisi enää käyttää sellaisten hankkeiden edistämiseen, joille ei ole perusteita. Työpanos ja raha on suunnattava sinne, missä niille saa katetta – Itäradasta tähän ei ole.
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 15.1.2023
Viimeisimmät kommentit