Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeen Päivän vieras -palstalla 6.9.2021.

Poliisin määrärahoista nousi kiivas keskustelu, kun poliisihallituksen arvion mukaan jäisivät ne valtiovarainminiteriön talousarvioesityksessä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Esitys johtaisi toteutuessaan poliisin toimintamenojen leikkaamiseen edellisten hallitusten tapaan. Olin itsekin hämmentynyt, kun valtionvarainministeriö julkaisi esityksen. Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan lisäämään poliisien määrää, eikä edeltäjiensä tapaan vähentämään. Tavoitteeksi on asetettu poliisien määrän nostaminen 7500 henkilövuoteen vuoteen 2022 mennessä.

Muistutin elokuussa lehdistötiedotteella valtionvarainministeriötä hallitusohjelman noudattamisesta, sillä esitetty leikkaus vaarantaisi poliisimäärän nostamisen. Poliisin toimintakykyä on paikattu reilu vuosikymmen yksittäisillä kertaluonteisilla määrärahoilla, joko budjettimenettelyssä tai lisäbudjettien yhteydessä. Sama näytelmä on toistunut joka syksy. Kupletti on tuttu, vain roolit vaihtuvat hallituksen ja opposition välillä. Viime vuosikymmenen aikana hallituksissa ovat istuneet kaikki eduskuntapuolueet vuorollaan. Oppositiossa ääni kellossa muuttuu hallituksen moitiskeluksi.

Ongelman juuret ovat syvällä. Vuodesta 2008 silloinen sisäministeri Anne Holmlund (kok.) alkoi vähentämään poliisin koulutusmääriä, koska kaikkia valmistuneita poliiseja ei työllistetty. Eläköitymisten ja muun poistuman myötä käynnistyi poliisimäärän tasainen lasku, joka vasta nyt on saatu käännettyä nousuun. Vaikka kokoomuksella oli seuraavalla 2011 alkaneella kaudella pääministerin salkku ja kaudella 2015 valtionvarainministerin ja sisäministerin salkut, ei se saanut kehitystä käännettyä. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että nyt kun suunta on saatu toisten toimesta vihdoin kääntymään, on ”poliisipuolueeksi” itsensä mieltävä kokoomus harmissaan.

On yllättävää, kuinka toimeton kokoomus aikanaan oli poliisin resurssikysymyksessä mahdollisuuksistaan ja puheistaan huolimatta. Poliisien määrän vahvistamisen parlamentaarinen linja käynnistyi viime kaudella eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnössä sosiaalidemokraattien esityksestä. Oli synnytettävä yhteinen tahtotila asian korjaamiseksi riippumatta siitä, mitkä puolueet olisivat hallituksessa. Kun punamullan pohjalle rakennettu hallitus aloitti, oli poliiseja alle 7200. Nyt poliiseja on noin 7400. Suunta on hallitukselle selvä, nyt se on vaan vietävä maaliin.

Vuosina 2011-2019 toimin niin poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen, palo- ja pelastuslaitoksen kuin hälytyskeskuksen laeista ja viranomaisten resursseista lausuvan hallintovaliokunnan eri tehtävissä. Edellä mainittuja viranomaisia yhdistää se, että heitä koulutetaan vain viranomaisten omiin tarpeisiin, palvelemaan kansalaisia ja suojaamaan heidän turvallista arkeaan. On tärkeää, että poliisien ja muiden turvallisuusviranomaisten määrästä huolehditaan ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Turvallisuudesta vastaaville viranomaisille riittävä henkilöstömäärä on myös työturvallisuus kysymys.

Valtiovarainministeriön kirstunvartioiden on toimittava niin, että poliisien riittävyys varmistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Joka syksyinen veivaaminen poliisin määrärahoista on syytä lopettaa ja antaa työrauha ja resurssit tärkeää työtä tekevälle ammattikunnalle.