Eduskunta on lähipäivinä käsittelemässä loppuun Petteri Orpon hallituksen esityksen kiinteistöveron korottamisesta. Esityksessä maapohjasta perittävä vero eriytetään nykyisestä yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen alaraja nostetaan 1,30 prosenttiin aiemman 0,93 % sijaan. Muutos on merkittävä. Nykyistä alarajaa noudattavat kunnat joutuvat hallituspuolueiden tahdosta nostamaan maapohjan kiinteistöveroa peräti 40 prosentilla. Kaikkiaan kiinteistöveron pakkonostoon joutuu peräti 245 kuntaa. Yksityishenkilön kiinteistöverotus kiristyy valtiovarainministeriön oman arvion mukaan keskimäärin viisi prosenttia.
Kiinteistöveron alarajan pakkonostaminen sopii huonosti suhdanteeseen, jossa asumisen kustannukset, mm. lainojen korot, nousevat ja rakennusala on vahvassa taantumassa. Hallituksen esitys veron pakkonostosta myös rajoittaa räikeästi kunnallista itsehallintoamme, kun veronkiristykseen on pakotettu sellaisetkin kunnat, joilla siihen ei olisi tarvetta. Verokorotuksia puheissa vastustavat pääministeripuolue Kokoomus ja valtiovarainministeripuolue Perussuomalaiset sysäävät lakiesityksellään kiinteistöveronkorotukset tavallisten kuntapäättäjien tehtäväksi.
Hallitus kertoo muutoksella vahvistavansa kuntataloutta, mutta tosiasiassa 108 miljoonan lisäys kiinteistöveropottiin jakaantuu kuntakohtaisesti hyvin epätasaisesti, sillä tästä noin 70 miljoonaa kohdistuu pelkästään Helsinkiin ja Espooseen. Kuntatalouden kokonaisuuden kannalta lisäys olisi merkittävä, mutta se kohdentuu jo pärjääville kunnille. Taloutensa kanssa painiville kunnille ei esitetty muutos tuo helpotusta ennestään tukalaan tilanteeseen.
Petteri Orpon hallituksen yksi keskeinen linja on ollut, ettei verotusta kiristetä, mutta nyt tämä ”likainen työ” ulkoistetaan kunnille. Korkeammasta kiinteistöverosta joutuvat maksamaan kaikki kuntalaiset, asuipa sitten kohtuuhintaisessa vuokratalossa tai omakotitalossa. Kiinteistöveron korotus siirtyy osin asumiskustannuksiin, jotka jo nyt ovat kipurajalla. Lisäksi hallitus tietoisesti vaikeuttaa jo ennestään vaikeaa asumistilannetta aikomuksillaan heikentää julkista asuntotuotantoa ja asumistukia. Kiinteistövero ja sen liikkumavara on ollut tärkeä työkalu erityisesti monille Päijät-Hämeen kuntien kaltaisille kunnille, joille myös vapaa-ajan asutuksen merkitys kunnan taloudelle on erityisen suuri.
Suhdannetilanne on erityisen huono kiinteistöveron korotukselle. Kiinteistöverotuksen kokonaisuutta olisikin pitänyt hätiköityjen ratkaisujen sijaan arvioida huolellisesti kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen yhteydessä. Monet eduskuntapuolueet ovat olleet syystä huolissaan asumiskustannusten noususta. Onkin erikoista että, hallitus on tässä tilanteessa ja edellä mainittuja seikkoja huomioimatta tehnyt esityksen, joka entisestään nostaa asumisen kustannuksia.
Julkisentalouden vakauttamisen sijaan esitetty korotus osaltaan heikentää ihmisten ostovoimaa ja kasaa verotuloja muun Suomen kehityksestä eriytyneelle – varakkaalle pääkaupunkiseudulle. Asuminen on meille kaikille välttämättömyys. Siksi siihen tehtävät veroluontoiset ja rakenteelliset muutokset olisi syytä valmistella paremmin ja arvioida niiden vaikutuksia jo ennen lain muuttamista.
Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 4.11.2023
Viimeisimmät kommentit