Lähes koko Suomi on näinä päivinä siirtymässä ansaitulle kesälomalle. Myös eduskunta on viime viikolla aloittanut kesätauon ja politiikan parrasvalot sammuvat hetkeksi. Heinäkuun kynnyksellä tulee kuluneeksi kolmisen vuotta siitä, kun keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen varaan rakennettu hallitus aloitti työnsä. Kolmen vuoden jälkeen on paikallaan katsoa taaksepäin hallituksen tekemän työn tuloksia.
Kolmessa vuodessa pääministeri Sipilän hallitus on toteuttanut monia kipeitä päätöksiä. Historiallisen suuret koulutusleikkaukset, heikennykset nuorten työntekijöiden asemaan sekä maakunta- ja sote-uudistuksen vieminen härkäpäisesti eteenpäin ovat osaltaan lisänneet epäluottamusta hallitusta kohtaan. Hallituksen politiikan vuoristorata on näkynyt myös hallituspuolueiden gallup-kannatuksen notkahduksina.
Toki myös paljon hyvää on hallituskauden aikana tapahtunut. Maailmantalouden tuulten kääntyminen on tuonut myötätuulta Suomenkin purjeisiin. Työllisyys ja talous ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mikä on parantanut Suomen tulevaisuudennäkymiä. Tässä noususuhdanteessa hallitukseltakin olisi edellytettävä toimenpiteitä, joilla lisätään entisestään kaikkien kansalaisten tulevaisuudenuskoa. Oikeudenmukaista olisikin, että talouden hyvinä aikoina kasvu myös kuuluisi aidosti kaikille.
Valitettavasti hallitus on hukannut oman hetkensä Suomen uudistamiseksi. Maakunta- ja sote-uudistus on jälleen lykkääntynyt hamaan tulevaisuuteen. Samalla hallituksen toimet talouden tervehdyttämiseksi on laitettu vain osan kansasta kannettaviksi. Erityisen epäoikeudenmukaisiksi koen lomarahaleikkaukset, jotka ovat kohdistuneet kaikkein voimakkaimmin julkisen sektorin naisvaltaisille aloille. Leikatut lomarahat näkyvät tänäkin kesänä konkreettisesti peruuntuneina lomamatkoina ja tekemättä jääneinä huvipuistokäynteinä.
Pelkään pahoin, että kulunut vaalikausi on heikentänyt entisestään kansalaisten käsitystä politiikasta ja yhteisten asioiden hoitamisesta. Kaikkein eniten äänestäjien kuluttajansuojaa ovat heikentäneet ne monet vaalitoreilla annetut lupaukset, jotka hallituspuolueet ovat jättäneet toteuttamatta. Miksi koulutuksesta leikattiin, vaikka näyttävästi toisin luvattiin? Miksi leikkauksen kohteeksi joutui erityisesti nuori sukupolvi, tulevaisuuden tekijät?
Kansalaisten on varmasti ollut vaikeaa erottaa erityisesti keskustaa ja kokoomusta toisistaan. Hallituksen tahtipuikko vaikuttaisikin olevana tukevasti kokoomuksen käsissä. Keskusta ja myöhemmin sinisiksi muuttuneet perussuomalaiset ovat valmiita hyväksymään kaiken sen markkinaehtoistamisen, mitä vaaleissa kolmanneksi tullut valtiovarainministeripuolue esittää. Viime aikoina toreilla onkin ollut aidosti hankalaa vastata vilpittömään kysymykseen siitä, mitä eroa keskustalla ja kokoomuksella enää onkaan?
Seuraavien eduskuntavaalien toivon voittavan puolueen, joka lupaa tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen ja lupaa vain sen, mitä uskoo voivansa toteuttaa vaalien jälkeen yhdessä muiden puolueiden kanssa. Vain siten voimme palauttaa uskon ja luottamuksen kansanvaltaiseen järjestelmäämme. Meidän päätöksentekijöiden on osoitettava äänestäjien kuluttajansuojasta huolehtimalla, että olemme uskotun luottamuksen arvoisia.
Mika Kari
kansanedustaja (sd.)
Viimeisimmät kommentit