Eri medioissa on viime viikkoina keskusteltu paljon poliitikkojen ns. kolmoisrooleista uudessa päätöksentekojärjestelmässämme. Sote-uudistuksen jälkeen on meillä ollut joukko poliitikkoja, jotka hoitavat luottamustoimia niin kansanedustajana, hyvinvointialueella kuin kunnassakin. Vaatimuksia ns. kolmoisroolien kieltämiseksikin on esitetty.
On totta, että kolmella eri päätöksenteon portaalla toimiminen voi olla haasteellista, mutta aihe ansaitsee osakseen laajempia näkökulmia.
Kansanedustajat tekevät politiikkaa päivätyökseen. Vaikka eduskuntatyö on kiireistä ja päivät pitkiä, on kuitenkin viikkoon mahdollisuus sovittaa myös aikaa oman alueen asioiden syvälliseen perehtymiseen. Se on edellytys myös kansanedustajan työssä onnistumisessa – olemmehan eduskunnassa myös oman kuntamme, maakuntamme ja vaalipiirimme edunvalvojia. Laaja-alainen ja omakohtainen ymmärrys kuntien ja hyvinvointialueiden tilanteesta on asia, jota itse pidän erityisen tärkeänä kansanedustajan työssä. Ja vastavuoroisesti; kunnissa ja hyvinvointialueilla on tärkeää olla luottamushenkilöitä, joilla on osaamista ja suhdeverkostoa viedä alueiden asioita eteenpäin päätöksenteon ytimessä eduskunnassa.
Keskustelusta unohtuu myös se tosiasia, että päätöksenteon tasoja on tällä hetkellä neljäskin: maakuntaliitot. Maakuntahallitusten ja -valtuustojen tulevaisuudesta ja niiden kytkeytymisestä tähän kokonaisuuteen olisi myös syytä keskustella.
Itse olen ensimmäisten hyvinvointialuevaalien jälkeen saanut luottamuksen toimia kansanedustajuuden ja Lahden kaupunginvaltuutetun tehtävän ohella hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana. Merkittäviä päällekkäisyyksiä tai ongelmia tehtävien hoitamisessa ei ole tullut, sillä eduskuntatyössä maanantait on käytännössä pyhitetty oman alueen asioiden hoitamiselle. Toisaalta ns. rivivaltuutetun rooli Lahden valtuustossa on taannut sen, että kokouksia ei ole paljon, mutta vaikuttamisen paikkoja silti riittävästi.
Viime kuntavaalit käytiin kesällä 2021, pari viikkoa ennen kuin sote-uudistuksen voimaantulo sai lopullisen sinettinsä eduskunnassa. Hyvinvointialueiden osalta vaaliuurnille päästiin tammikuussa 2022. Tämä vaalien eritahtisuus osaltaan varmasti aiheutti luottamustehtävien kasautumista, kun uudet tehtävät hyvinvointialueilla tulivat kunnallisten tehtävien päälle. Ensi keväänä kunta- ja aluevaalit käydään samaan aikaan, jolloin myös molempien luottamustehtäviin valitut voivat kenties paremmin pohtia, millaisia tehtäväkokonaisuuksia kummastakin organisaatiosta on ylipäänsä mahdollista ottaa.
Aihe luottamustoimien kasautumisesta ei ole yksinkertainen. Olipa sitten kansanedustaja tai ensimmäistä kertaa vaaleihin lähtevä aktiivi, on yksi asia kuitenkin selvää: kaiken ratkaisee oma ajankäyttö, innostus ja halu vaikuttaa asioihin. Tarvitsemme kaikissa vaaleissa ehdolle monipuolisesti erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joilla on paloa vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin; kuntien, hyvinvointialueiden ja koko Suomen tulevaisuuteen.
Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 24.8.2024
Viimeisimmät kommentit