Tämän vuoden alusta alkaen Suomessa on tapahtunut jälleen suuri uudistus kuntien palvelukentässä, kun julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät uusien työllisyysalueiden ja siis kuntien vastuulle. Tämä uudistus on ollut pitkään kuntien tavoite ja sen toteuttamisesta päätettiin Sanna Marinin hallituksen toimesta keväällä 2021. Uudistus tuo kunnille merkittäviä mahdollisuuksia oman elinvoimansa vahvistamiseen. TE-uudistuksen myötä kuntien vastuulla on erittäin laaja elinvoiman, koulutuksen, työllisyyden ja alueellisen yhteistyön kokonaisuus, jonka mahdollisuudet on hyödynnettävä kunnissa täysimääräisesti. Kunnissa onkin nyt uutta rakennettaessa mahdollisuus löytää toimintamalleja, jotka hyödyttävät kaikkia ja viime kädessä parantavat yritysten mahdollisuuksia löytää osaavaa työvoimaa ja toisaalta työnhakijan mahdollisuutta työllistyä.
Uudistuksen hyvien tavoitteiden ja merkittävien mahdollisuuksien lisäksi huolia ja riskejäkin löytyy. Hallinnollisessa uudistuksessa on aina omat vaaranpaikkansa alussa, kun henkilöstö ja tietojärjestelmät siirtyvät uusille hartioille. Suurin haaste uudistukselle ja sitä kautta kunnille muodostuu kuitenkin nyt siitä tosiasiasta, että Petteri Orpon johtama hallitus ei ole pitänyt lupaustaan työllisyyspalvelujen kustannusneutraalista siirrosta kunnille. Myös työllisyystilanne on nyt hyvin vaikea ja aivan toisenlainen kuin se oli aikana, jolloin uudistuksesta päätettiin.
Kuntaliitto on viime syksynä arvioinut, että TE-uudistuksen rahoituksessa on jopa100 miljoonan euron vaje, mikä tarkoittaa, että pahimmillaan työllisyysalueet joutuvat jo heti alkutaipaleellaan sopeuttamaan toimintaansa. Toinen vaihtoehto on, että kunnat nyhjäisevät rahaa muusta toiminnastaan, mikä ei ole kovin helppoa kuntien tämänhetkisessä taloustilanteessa. Tärkeää on, että työllisyysalueille annetaan nyt työrauha uudistuksen alussa ja siirtyvästä osaavasta henkilöstöstä pidetään kiinni.
Haasteita tuo myös heikentynyt työllisyystilanne, sillä kuntien vastuu työttömyyden rahoituksesta kasvaa uudistuksen myötä merkittävästi. Samalla hallitus on myös leikkaamassa 37 miljoonaa euroa palkkatuesta ja rajoittamassa sen käyttöä – samaan aikaan kun työttömien määrä on lisääntynyt kymmenillä tuhansilla!
Vaikka uudistus kokonaisuutena tuokin kunnille uusia työkaluja työllisyyden hoitoon, lisää se samalla taloudellisia riskejä. Jatkossa kunnat ovat entistä suhdanneherkempiä, kun niiden rahoitusvastuu työttömyydestä kasvaa samaan aikaan kun kunnat ovat tulorahoituksen osalta yhä enemmän riippuvaisia omista verotuloistaan. Yleiseen suhdannetilanteeseen ei valitettavasti kunnissa voida paljoa vaikuttaa, vaan siihen tarvittaisiin talouskasvua tukevaa politiikkaa maamme hallitukselta.
On vielä todettava, että TE-palvelujen siirto kuntiin toivottavasti parantaisi myös kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Hyvinvointialueilla on tärkeä rooli niiden työtä vailla olevien osalta, joilla työllistymistä estävät erilaiset terveydelliset syyt. Hyvinvointialueilla on vastuu paitsi oikea-aikaisista sosiaali- ja terveyspalveluista, myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Kirjoitus julkaistu Itä-Häme -lehdessä 14.1.2025
Viimeisimmät kommentit