Tänään on Suomessa kansanvallan juhlapäivä. Pääsemme valitsemaan suoralla kansanvaalilla maallemme kolmattatoista tasavallan presidenttiä Sauli Niinistön kahdentoista vuoden tehtävän hoidon jälkeen. Suomessa presidentti-instituutio nauttii edelleen kansalaisten vahvaa luottamusta. Tämä näkyy korkeana äänestysaktiivisuutena, vaikka vuosikymmenten aikana presidentin valtaoikeuksia on kevennetty. Kiristynyt ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on olut omiaan korostamaan presidentin tehtävän perustuslakiin kuuluvaa ydintä, jossa presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston, eli maan hallituksen kanssa.
Vaalien merkitys Suomessa on korostunut erilaisissa historiallisissa nivelvaiheissa. Niin nytkin, kun turvallisuuspoliittinen tilanteemme on ollut suurimmassa murroksessa sitten kylmän sodan päättymisen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kärjistyneet konfliktit eri puolilla maailmaa ja tuore NATO-jäsenyytemme ovat avannet tarpeen määritellä uudelleen rooliamme ja tavoitteitamme huolestuttavaan suuntaan muuttuneessa maailmassa. Tässä tilanteessa on tärkeää, että presidentin, hallituksen ja koko eduskunnan yhteistyö on toimivaa. Tämän yhteistyön ylimpänä vartijana presidentti Niinistö on korostanut eduskunnan roolin tärkeyttä muun muassa tilanteessa, jossa presidentti ja hallitus olisi erimielinen ulko- ja turvallisuuspolitikan kysymyksissä. Tätä ns. parlamentaarista katetta onkin ennakolta lisätty erilaisin eduskunnan selontekomenettelyin, johon osallistuu myös kulloinenkin oppositio. Viime eduskuntakausien aikana tehdyt ulkopolitiikan ja puolustuksen selonteot luovat perustan yli vaalikausien ulottuvalle yhteistyölle.
Presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaat ovat molemmat kokeneita ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektorilla, mikä on huojentava asia. On kuitenkin tärkeää, että tuleva presidenttikin tekee työtään laajassa yhteistyössä ja dialogissa paitsi hallituksen, myös eduskunnan kanssa, kuten edeltäjänsäkin on tehnyt. Tasavallan presidentti Niinistö on pitänyt myös yllä tiivistä dialogia eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan kanssa tapaamissa jo useiden vuosien ajan. Valitaanpa tänään presidentiksi ehdokkaista kumpi tahansa, toivon, että tiivis dialogi eduskunnan kanssa kuuluu myös uuden presidenttimme toimintatapoihin.
On myös tärkeää, että presidentti toimii tehtävässään aktiivisena keskustelijana ja kannustaen esimerkillään ihmisiä myös erilaisien näkökulmien esittämiseen. Kriisien keskellä meidän on pidettävä huolta siitä, että yhteiskuntamme pystyy käymään avointa ja rakentavaa keskustelua vaikeista asioista. Ilman että ketään syyllistetään hänen esittämänsä mielipiteen vuoksi. Tämä sanan- ja mielipiteenvapauden periaate on keskeistä demokratiassa ja erottaa meidät autoritäärisistä tyrannivaltioista.
Vaalikampanjointi on ollut toisia osapuolia kunnioittavaa ja varsin rakentavaa. Vaikka eroja ehdokkaiden välillä aina on, eikä tässä vaiheessa voi sanoa vielä kumpi ehdokkaista tulee vaalit voittamaan, on yksi voittaja jo selvillä. Se on suomalainen äänestäjä, joka kahden painostavan vuoden jälkeenkin uskoo demokratiaamme ja siihen, että yhteistyöllä toimien rakennamme edellytykset paremmalle tulevaisuudelle.
Mika Kari
kansanedustaja (sd.)
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 11.2.2024
Viimeisimmät kommentit