Lahden kauppatori 1.5.2022
Hyvät naiset ja herrat, arvoisat tänne Lahden kauppatorille kokoontuneet vapun viettäjät,
Tänään kun juhlimme vapun päivää, on ympärillämme jo kevään merkit. Talven koleus ja pimeys ovat vaihtumassa kesän lämmöksi ja yöttömiksi öiksi. Vaikka jo kesää ja sen lempeitä tuulia innolla odotamme, on sää täällä perinteisellä Lahden kauppatorillakin yhä varsin kolea ja tuulinen. Tuntuu kuin talven kylmyys ei haluaisi luovuttaa otettaan meistä, vaan yrittäisi tummia pilviä päällemme työntäen, pitää meitä kylmässä otteessaan. Sää kuitenkin tulee vaihtumaan ja valoisammat päivät siintävät edessämme.
Vapun päivä on perinteinen työväen, -työn ja opiskelijoiden juhla. Tätä päivää on juhlittu yli vuosisadan niin opiskelijoiden ilon ja toivon juhlana kuin työväen juhlana, jossa vielä tänäkin päivänä korostuu yhteiskunnallisten puheenvuorojen pitäminen ympäri Suomen. Näiden perinteiden merkitys on kestänyt historiamme erilaiset vaiheet, ja myös kehittynyt vuosikymmenten aikana. Vapun juhliminen yhdistää tänä päivänä kaikki meidät suomalaiset ja toreille on yhteiskunnallisia puheita kuuntelemaan tervetulleita, myös erilaisista yhteiskunnallista näkemyksistä kiinnostuneet ihmiset. Suomalaisen vapun ja meidän kulttuurimme vahvuus on ollut ja tulee olemaan se, että tässä massa arvostamme erilaisia mielipiteitä, vaikka emme niitä välttämättä itse allekirjoittaisikaan. Ranskalaisen valistusajan filosofin Voltairea mukaillen, ”voin olla erimieltä kanssasi, mutta tulen loppuun asti puolustamaan oikeuttasi mielipiteeseesi.”. Tämä on tänäkin päivänä tärkeä periaate myös kotimaisissa työmarkkinaneuvotteluissa.
Täällä torilla aiemmin puhunut SAK:n puheenjohtaja käsittelikin jo työmarkkinatilannetta, lakkoja ja lakon uhkaa. Haluan omasta puolestani toivottaa työmarkkinaosapuolille viisautta neuvotteluissa. Vaikka työtaistelutilanne on tunnetusti vaikea ja ottaa aikaa, on sovintoratkaisun löytäminen kuitenkin välttämättömyys, jota osapuolten tulee yhdessä aktiivisesti etsiä. Tästä jo paperiteollisuuden ja UPM:n pitkään jatkuneen lakon loppuminen on toivoa herättävä esimerkki.
Arvoisat kuulijat,
Keskityn puheessani työtaistelun sijaan toiseen taisteluun ja sen vaikutuksiin.
Sota, on ihmiskunnan vitsauksista suurin. Tänä vuonna vapun juhlintaa varjostaa Putinin Venäjän oikeudeton ja raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan. Olemme kaikki tulleet helmikuun 24. päivän jälkeen valitettavan tietoiseksi siitä, kuinka hauraaksi maailma voi hetkessä muuttua. Vuosikymmenten aikana Euroopan vakiintunut turvallisuusarkkitehtuuri on romahtanut, naapurimaamme Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Monien mielessä on kysymys, miten tämä on mahdollista. Miten tällaista voi tapahtua Euroopassa – miksi siviilejä murhataan summittaisella tulituksella siviilikohteisiin. Miljoonat ukrainalaiset, naisia, lapsia ja vanhuksia, on Venäjän toimesta ajettu pois kodeistaan pakolaisiksi ja ukrainalaiset sotilaat käyneet oikeutettuun puolustustaisteluun maahan tunkeutunutta suurvaltaa vastaan.
Myötätuntomme on ukrainalaisten ihmisten puolla. Tämän on osoittanut ennen näkemätön auttamisen halu, jossa mm. lahtelaiset vapaaehtoiset ihmiset ovat näyttäneet esimerkkiä, ja joka on virinnyt koko kansamme keskuudessa. Tuhannet vapaaehtoiset eri puolilla Suomea ovat järjestäneet erilaisia keräyksiä sodassa kärsivien ukrainalaisten auttamiseksi. Kansalaisjärjestöt ja kansalaiset ovat antaneet oman panoksensa tähän yhteiseen auttamistyöhön. Me annamme myös turvapaikan sotaa pakeneville ihmisille, joiden elämän sota on lyönyt pirstaleiksi. Vaikka sodan kylmät tuulet puistattavat, on kansalaisten antama suuri tuki ukrainalaisille saanut aikaan myös lämpimiä tunteita inhimillisyydestä, halustamme auttaa heikommassa asemassa olevaa, kuin myös puolueidemme osoittamasta yksituumaisuudesta yhteisen uhan edessä. Pienemmät erimielisyydet väistyvät ja yhteistyö isompien ongelmien ratkaisemiseksi, on tiivistänyt koko poliittista kenttää yhteistyöhön.
Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa on käynnistänyt myös eurooppalaisten maiden yhteistyön. Euroopan Unionin maat ovat tehneet laajaa yhteistyötä Ukrainan auttamiseksi. Tähän yhteistyöhön on pyritty lyömään kiilaa ja eripuraa viime vuosien aikana, ja ehkäpä monien yllätykseksi, on Unionimme ne kestänyt. Tästä yhtenä esimerkkinä viimesyksyllä Valko-Venäjän kautta Puolaan rajalle lähetetty hybridioperaatio, jolla turvapaikan hakijoilla pyrittiin haastamaan koko Euroopan Unionia. Vaikka Unionimme ei ole täydellinen, on se ollut kestävä, kun sitä on koeteltu. Sen perusta on Voltairelainen filosofia, itsenäisten maiden yhteenliittymästä, jonka perusta on sananvapaus ja kansalaisten perusoikeudet. Täydellisenä sitä ei voi pitää, mutta se on kestävämpi ja yhtenäisempi, kuin Venäjä odotti. Itsevaltaisille maille on vaikea ymmärtää, miten hajanaiselta tuntuva demokratia voi sittenkin olla vahvempi, kuin maa, jonka turvautuu pelon ilmapiirin levittämiseen ja opposition sekä toisinajattelijoiden vaientamiseen.
Venäjän toimita viime vuosina on ollut meille kaikille valtava pettymys. Naapurimaan demokratia kehitys yksipuoluejärjestelmästä monipuoluejärjestelmäksi, ei ole tuottanut toimivaa monipuoluedemokratiaa. Olemme rakentaneet yhteistoimintaa sen toivossa, että kehitys kulkisi myönteisempään suuntaan. Olemme olleet suhteessamme venäjään unessa, joka on kuitenkin pikkuhiljaa muuttunut painajaiseksi. Naapurimaastamme, josta vain kahdeksan vuotta sitten odotimme talouden ja naapurisuhteiden myönteisen kehittymisen kautta, molempia maita hyödyttävää yhteistyötä, on viimeisten vuosien aikana tullut sulkeutunut ja arvaamaton. On vaikea tietää, mitä kyseisen maan kansalaiset tilanteesta todella ajattelevat, koska sen ääneen sanomiseen ei heille anneta todellista mahdollisuutta. Minkä menetyksen sota onkaan tuonut myös taloudellisen hyvinvointiin. Sitä emme voi kuitenkaan hyväksyä, että vain taloudelliset intressit määrittelisivät suhdettamme Venäjään. Siksi myös energiaomavaraisuuttamme pitää nostaa, samalla kun asteittain luovumme Venäjällä tuotetusta energiasta. Myös puolustuksemme perusratkaisu tulee arvioida uudelta pohjalta.
Venäjä on käynnistänyt Suomessa pohdinnan turvallisuustarpeistamme. Vuosikymmenten aikana laajaa kannatusta nauttinut sotilaallinen liittoutumattomuus on eduskunnassa nyt uudelleen arvioinnin kohteena. Seuraavan kahden viikon aikana valmistuu Suomen kanta mahdolliseen puolustusliitto Naton jäsenhakemukseen. Mikäli Suomi päättää hakeutua liittokunnan jäseneksi, alkaa eri arvioiden mukaan noin 4–12 kuukauden mittainen jäsenyysprosessi Nato-maiden parlamenteissa. On esitetty arvioita, että tänä aikana olisi mahdollista, että meitä kohtaan voisi Venäjän suunnalta kohdistua, erinäistä ilkeämielistä toimintaa. Se on mahdollista. Tosin mahdollista on myös se, että sama ilkeämielisyys kohdistuisi meihin ilman jäsenyyshakemustakin, nykytilan jatkuessa. Me haemme toimillamme turvaa ja rakennamme rauhaa. Suomi ei ole hyökkääjä, eikä sellaiseksi ole tulossa. Me puolustamme itseämme ja oikeuksiamme suvereenina tasavaltana. Tulemme toimimaan niin kaikissa tilanteissa, ja pitämään hyvän huolen itsenäisyydestämme ja itsemääräämisoikeudestamme.
Arvoisat kuulijat,
Suomea kohtaan ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Suomi on pitänyt puolustuskyvystään hyvää huolta ja yleinen asevelvollisuus on puolustusratkaisumme perusta. Myös kansalaisten maanpuolustustahto on maailman kärkeä, me suomalaiset haluamme puolustaa maatamme. Se on yhteinen viestimme. Olemme samalla avoin demokratia, jonka suurin vahvuus on siinä, että kunnioitamme myös erilaisia mielipiteitä. Siksi on tärkeää, että tuleva puolustusratkaisumme tulee jatkossa saamaan myös heidän tukensa, jotka eivät valinnan hetkellä sitä kannata. Sillä jatkossakin on tärkeää, että koemme maanpuolustuksemme yhteiseksi asiaksemme. Huolehdimme myös siitä, että jokainen suomalainen voi kokea oman maansa hyväksi ja turvalliseksi elää ja asua.
Arvoisat kuulijat,
Kylmän ote tulee meistä aikanaan hellittämään. Se tulee vaatimaan meiltä kykyä muuttua tilanteen mukaan, niin kuin vuoden ajat muutosta edustavat. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse muuttua. Suomalaiset ovat rauhaa rakastava kansa ja toimimme aktiivisesti maailmalla rauhan ja diplomatian työssä, myös tulevaisuudessa.
Toivotan teille kaikille hyvää vappua ja alkavaa kesää. Kiitos!
Viimeisimmät kommentit