Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 20. helmikuuta 2021.
Huhtikuun kuntavaaleissa valitaan valtuutetut poikkeuksellisen tärkeälle nelivuotiskaudelle. Tulevalla valtuustokaudella kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat merkittävästi, jos hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu. Vuodesta 2023 alkaen sote-palveluista huolehtisivat kaikkialla Suomessa maakuntamalliin perustuvat hyvinvointialueet kuntien ja kuntayhtymien asemasta.
Kyse on suurimmasta julkisen hallinnon uudistuksesta sitten vuoden 1865 kunnallisasetuksen silloisessa tsaari Aleksanteri II:n hallitsemassa Suomen suuriruhtinaskunnassa. Tuolloin keisarin asetuksella seurakunnat ja kunnat erotettiin hallinnollisesti toisistaan, mikä johti nykymuotoisen kunnallishallintomme syntyyn ja sote-palveluiden tuloon kuntien perustehtäväksi. Toteutuessaan hallituksen sote-uudistus jatkaa tätä pitkää, yli 150 vuoden mittaista, kehityskaarta ja johtaa kunnallishallinnon uuden ajan alkamiseen.
Kuntavaaleissa valittavat valtuutetut ovat paljon vartijoina siksi, että sote-uudistus edellyttää kunnilta oman roolinsa löytämistä uudelleen. Jatkossa kuntien tehtävien ytimessä ovat koulutus ja hyvinvointi. Valtuustoissa päästään määrittämään uuden, tulevaisuuden kunnan toiminnan painopisteet. Tämä on haaste erityisesti maakuntien keskuskaupungeille, kuten Lahdelle.
Uuden valtuuston on ensitöikseen ryhdyttävä määrittelemään Lahden kaupungin roolia sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa. Jotta päätöksentekijät olisivat aidosti kuskin paikalla tässä työssä, on Lahden päätöksenteon ja sen dynamiikan välttämätöntä uudistua. Vastaaminen sote-uudistuksen mukanaan tuomiin haasteisiin edellyttää päätöksenteon avoimuuden ja laajapohjaisuuden vahvistamista eri tavoin.
Kunnallishallinnon uuteen aikaan sopivat huonosti Lahden nykyisen päätöksenteon siiloutuminen ja suljetut kabinetit, joihin on ajauduttu kokonaisvaltaisemman uudistusotteen puuttuessa. Tulevaisuuden Lahdessa päätöksenteko ja virkavalmistelu eivät voi enää tapahtua menneen maailman malleilla ja toimintatavoilla.
Kuluva valtuustokausi on osoittanut ilmeisimmät ongelmakohdat, joihin tulee puuttua uuden valtuuston aloittaessa. Tarvitsemme sekä vahvaa kaupunginhallitusta että vahvaa valtuustoa, jotta pystymme viemään Lahden halki sote-uudistuksen murrosvaiheen. Asioiden kätkeminen kaupunginhallituksen alaisiin jaostoihin tulee lopettaa ja tuoda isot asiat sellaisenaan kaupunginhallitukselle.
Kaupunginhallituksen tulisi käsitellä tärkeimmät asiat yhdessä mahdollisimman laajapohjaisesti. Vastaavasti jaostojen pitäisi pysyä roolissaan kaupunginhallitukselle asioita valmistelevina toimieliminä. Ennen valtuustokäsittelyä asioista keskustelemiseen ja valmisteluun on käytettävä nykyistä enemmän aikaa.
Valtuuston on löydettävä yhteinen sävel isoissa asioissa ja päätöksentekoon on palautettava sille välttämätön ennustettavuus ja vakaus. Tiedän, että tätä kaipaavat maakuntakeskus Lahden asukkaat, yrittäjät, asioita valmistelevat virkamiehet ja päättäjät itsekin.
Samalla, kun kaupunginhallituksen ja sen jaostojen toimintatapoja uudistetaan, on arvioitava valtuuston tulevaa roolia. Kun karkeasti puolet nykyisistä kuntien tehtävistä siirtyy perustettaville hyvinvointialueille, voidaan valtuustoille palauttaa strategisen vallan lisäksi konkreettisempaa valtaa.
Muutokset Lahden päätöksenteossa ja sen dynamiikassa tukevat myös kaupungin pyrkimyksiä vaikuttaa maakunnalliseen kehitykseen. Kun Lahden suunta ja tavoitteet on ensin yhdessä määritelty, kaupungin on huomattavasti sujuvampaa vastata siihen kohdistuviin odotuksiin alueellisen edunvalvonnan veturina.
Mika Kari
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Lahdesta.
Viimeisimmät kommentit